Kenelle ilmoituskanava on pakollinen

Ilmoittajansuojelulain 10 § on lyhyt. Sisäinen ilmoituskanava on perustettava organisaatioon, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 50 henkilöä työ- tai virkasuhteessa. Käytännön kysymykset alkavat kuitenkin vasta rajan jälkeen: ketkä lasketaan mukaan, mitä tapahtuu, kun raja ylittyy kesken vuoden, ja onko pienemmän yrityksen järkevää perustaa kanava, vaikka laki ei sitä vaadi.

Viidenkymmenen henkilön raja

Sama raja koskee yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä, kuntia, hyvinvointialueita, seurakuntia ja valtion viranomaisia. Kunnille ei ole omaa, asukaslukuun perustuvaa poikkeusta. Liikevaihdolla tai toimialalla ei siis ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on henkilöstön määrä.

Ratkaisevaa on myös sana säännöllisesti. Kesäsesongin tai yksittäisen projektin aiheuttama hetkellinen piikki ei vielä tee kanavasta pakollista, mutta jos henkilöstömäärä vakiintuu 50:een tai sen yli, velvollisuus koskee organisaatiota. Rajatapaukset kannattaa mielestäni ratkaista varovaisuuden puolelle: jos rekrytointisuunnitelma vie henkilöstömäärän pysyvästi yli rajan, kanava on järkevää ottaa käyttöön ennen kuin raja ylittyy eikä vasta jälkikäteen.

Poikkeukset pääsäännöstä

Laissa on myös velvollisuuksia, jotka eivät riipu henkilöstömäärästä. Lisäeläkesäätiöiden ja lisäeläkekassojen on perustettava ilmoituskanava joka tapauksessa. Lisäksi eräillä toimialoilla, kuten finanssialalla, ilmoituskanavaa koskevia velvoitteita voi seurata alakohtaisesta lainsäädännöstä, jota sovelletaan ilmoittajansuojelulain rinnalla, joten säännellyn alan yrityksen on syytä tarkistaa oman alansa säännökset.

Kanavan voi jakaa tai ulkoistaa

Lain 11 §:n mukaan kanavan ylläpidon voi ulkoistaa palveluntarjoajalle, mutta vastuu velvoitteiden täyttämisestä säilyy organisaatiolla.

Lain 12 § sallii lisäksi, että enintään 249 henkilöä työllistävät yritykset ja säätiöt jakavat ilmoitusten vastaanottamiseen ja selvittämiseen tarvittavat resurssit. Samaan konserniin kuuluvat yhtiöt voivat käyttää yhteistä kanavaa. Jokainen organisaatio vastaa kuitenkin itse ilmoittajalle annettavasta palautteesta ja salassapidosta.

Mistä kanavan kautta ilmoitetaan

Laki ei koske kaikkia työpaikan epäkohtia. Sen suoja kattaa rikkomukset, jotka liittyvät lain 2 §:ssä lueteltuihin aloihin. Niitä ovat esimerkiksi julkiset hankinnat, rahoituspalvelut ja rahanpesun estäminen, tuote- ja liikenneturvallisuus, ympäristönsuojelu, elintarviketurvallisuus, kansanterveys, kuluttajansuoja sekä yksityisyyden ja henkilötietojen suoja. Mukana ovat myös EU:n taloudellisiin etuihin, kilpailusääntöihin ja yhteisöverotukseen liittyvät rikkomukset, ja lailla 181/2025 soveltamisalaan lisättiin pakotteiden rikkominen.

Rikkomuksen on lisäksi oltava rangaistava teko, voitava johtaa hallinnolliseen seuraamukseen tai vakavasti vaarantaa yleisen edun mukaisten tavoitteiden toteutumista. Moni yritys ottaa kanavan kautta vastaan myös esimerkiksi epäasiallista kohtelua koskevia ilmoituksia, kunhan etukäteen on sovittu, miten lain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ilmoitukset käsitellään.

Jos kanavaa ei ole

Jos organisaatiossa ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, työntekijä voi ilmoittaa havaitsemastaan rikkomuksesta suoraan Oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan ja saa silloin lain mukaisen suojelun. Asia menee siis viranomaiselle ennen kuin organisaatio on kuullut siitä sanaakaan. Toimiva sisäinen kanava antaa organisaatiolle mahdollisuuden selvittää ja korjata ongelma itse, ja työntekijälle se on usein helpompi tapa tulla kuulluksi kuin yhteydenotto viranomaiseen.

Miksi pienemmätkin yritykset perustavat kanavan

Alle 50 henkilön yrityksellä ei ole lakisääteistä velvollisuutta, ja moni perustaa kanavan silti. Huonot uutiset kulkevat organisaatiossa hitaasti ylöspäin. Väärinkäytökset, häirintä ja turvallisuuspuutteet tulevat harvoin esiin itsestään, ja luottamuksellinen kanava madaltaa kynnystä kertoa asiasta ennen kuin se kasvaa.

Kasvuyritykselle kyse on myös varautumisesta. Kun henkilöstömäärä lähestyy viittäkymmentä, kanava on jo käytössä ja henkilöstö tuntee sen. Yhä useampi suuri asiakas kysyy lisäksi toimittajiltaan, miten eettisiin kysymyksiin ja epäkohtiin puututaan.

Vapaaehtoisesti perustetun kanavan on kuitenkin lain 13 §:n mukaan täytettävä samat vaatimukset kuin pakollisen, ja myös sen kautta ilmoittavat saavat lain suojan. Se on siis toteutettava kunnolla: luottamuksellisesti, määräaikoja noudattaen ja niin, että ilmoitukset käsittelevät nimetyt henkilöt.

Viidenkymmenen henkilön raja kertoo, milloin kanava on pakollinen. Milloin kanavasta on hyötyä, on mielestäni yritykselle tärkeämpi kysymys, ja vastaus siihen tulee usein vastaan jo ennen kuin laki vaatii mitään. RehtIO Whistlen Starter-paketti on tarkoitettu alle 50 henkilön yrityksille ja maksaa 299 euroa vuodessa, johon lisätään arvonlisävero. Voi tutustua pakettien eroihin täällä.